Olipa kerran sammakko, joka eräänä yönä tuli kotiinsa pitkän päivän jälkeen.
Emäntä huolella laittoi tärkeän ystävänsä ruokintaliekaan yöksi.
Taputteli vielä päälle mennessään ja kiitti päivästä.
Jotain kuitenkin jäi.
Emäntä unohti kopin oven auki.
Viima iski sisään ja sammakko paleli.
Vaikka se kuinka kääriytyi pehmeän peiton sisään, se silti paleli.
Kunnes uni ei enää odottanut.
Ihmetys oli suuri seuraavana aamuna.
Emäntä löysi sammakkonsa karsinasta ihan liikahtamattomana.
Sammakko ei inahtanutkaan.
Hätähän siinä tuli.
Itkukin.
Että voi unohtaa karsinan oven auki.
Vai unohdinko sittenkään?
Noh ystävällinen setäihminen tuli hätiin.
Rauhoiteltiin ensin emäntä ja sitten sammakko sai oman avun.
Ystävällinen setämies elvytti lähes paleltumakuoleman partaalla olevan
sammakon.
Emäntä oli iki-iloinen ja tanssi sateessa riemusta.
Sammakko hyrräsi tyytyväisenä ja kaikki oli hyvin taas.
Mitä opimme tästä tarinasta.
Auton voi kyllä nimetä miksi vaan, mutta ei
kannata jättää ovea yöksi auki.
Lohkolämmitin ei auta, jos akku on lopussa.
