Kaivoin kaapistani esille sen vanhan huilun. Olin jo unohtanut miltä se näyttää tai tuntuu. Avatessani koteloa tuntui, kuin olisin ollut jälleen pieni lapsi. Kuin joululahjan saaneena avasin läpän ja nepparit. Osa osalta kaivoin huliun esille piilostaan. Se oli täydellinen, vahingoittumaton ja niin vanha. Huolellisesti puhdistin huilun, ravasin osat ja malttamattomana nostin sen huulilleni. Tapailin sormiotteita. …
Olipa kerran sammakko, joka eräänä yönä tuli kotiinsa pitkän päivän jälkeen. Emäntä huolella laittoi tärkeän ystävänsä ruokintaliekaan yöksi. Taputteli vielä päälle mennessään ja kiitti päivästä. Jotain kuitenkin jäi. Emäntä unohti kopin oven auki. Viima iski sisään ja sammakko paleli. Vaikka se kuinka kääriytyi pehmeän peiton sisään, se silti paleli. Kunnes uni ei enää odottanut. Ihmetys …
Se vain on niin vaikeaa. Uskaltaa tunteitaan sanoiksi pukea. Minäkö muka punasteleva pikkutyttö. No en. En tunnusta. Aina pitäisi jaksaa toimia, kuin rasvattu kone. Olla niin iloinen, hyväkäytöksinen ja hienotunteinen. Mutta mitä jos siltä ei tunnu, ei ollenkaan. Anna toisille sydämestäsi niin saat itse. No eipä ollutkaan niin. Ja kun kuolet sielusi jää raakkumaan kuin …
